kummituksia kun ei oo oikeesti olemassa, Eihän. Lähdimme tänään noin kymmenen maissa kävelemään salille, Itäväylää siltaa pitkin ylittäessämme aidan raosta kurkisti kuono. Kettuhan se siellä kurkisteli pääsisikö tien yli, useita ihmisiä kulki ohitse mut eihän nää kiireiset stadilaiset mitään huomaa. oli varsinainen city-fox, vaikka jäimme sitä hetkeksi katselemaan se pysyi lähes aidan vieressä. Kurottamalla olisi ylettännyt melkein koskemaan sitä. Matkaa jatkaessamme J mietiskeli näkemäänsä, ensin sanoi et ei kettuja oo oikeesti olemassa, sit mietti viellä tovin ja totesi et kyl niitä sittenkin on ihan oikeesti olemassa. Eikä vaan korkeasaaressa, kirjoissa ja telkkarissa.
Salillakaan en ole muuten sit ikinä käynnyt, tunnin session jälkeen olin puolikuollut (kaloreita kului mittarin mukaan jotain yli 600). Enkä edes laittannut painoja kuin nimeksi, jalkaprässissä jotain 30kg ja vatsapenkkiin laitoin hulppean viiden kilon punnuksen. Yhden liikkeistä vedin ihan ilman painoja kun vastaavasti iäkäs papparainen teki saman 45kg:n punnuksilla, arvaa nolottaako!
Ja sit tää hullu ilmoitti itsensä lauantain Spinni-maratooniin, joka kestää 3h. Toivottavasti älyävät tilata ampumalanssin oven eteen valmiiksi ;)
Ja mikä kumma siinä on, nyt kun olen ostannut jääkaapin täyteen ruokaa, tyyppi aloitti tietenkin syömälakon. (Carrolssin ohi kävellessä olis kyl ollu hampurilaisnälkä). Ihan oikeesti J:n tän päivänen menu on ollut aamulla syödyt, karjalanpiirakka, jugurtti myslin kera ja lasillinen maitoa. Jokin aika sitten tuo nukahti sanoen et mä huilaan sun päällä, meni n.5min. ja Krooh Pyyh. Saa nähdä herääkö tänään vai onko seuraava ateria taas aamupala.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti